Jotkut sanovat, että unet ovat toteutumattomia toiveita.
Näin viime yönä, miten rotuopettaja Allah-aho konttasi marsalkansauva islamofobian pingottamassa peräaukossaan kohti syvää jokea, jonka suistolta tuo kelmeä olmi ja selässään ratsastava Soini uskoivat löytävänsä Impivaaran, jossa umpikulttuurinen sukurutsa palauttaa kansan neandertalilaisille alkujuurilleen.
Ja minä näin. Näin, miten vaalikarja katsoi peiliin ja näki siellä herrakansan. Rodunjalostuksen lähtökohdaksi he valitsivat Hesburgerissa aamiaisella käyvän paskasäkin, jonka naama näyttää talven yli taivasalle unohtuneelta kesämökin hakkuupölkyltä. Persujen SS-siiven aateveli, Arjalais-germaanisen veljeskunnan Väinö Kuisma, oli sentään salskea soturi. (Tässä kohtaa silmissäni alkoivat vilistä unikuvat Sieg Heil Suomi -dokumentista.)
Ja minä näin. Näin, miten kansa ruiski parlamentaristisissa bukkake-bakkanaaleissa nestemäistä DNA:ta Suuren Johtajan kasvoille, joka röhki hekumoissaan ruokkoamattomat nenäkarvat lepattaen: Jütkü! Jütkü! Jütkü!
Huh. Eräs persujen valittu sanoi jo, että rikoslaista pitäisi poistaa kiihotus kansanryhmää vastaan. Vaan entä jos kiihottuu kansanryhmästä?
Uni oli märkä, mutta hiestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti